
Mikko Häkkinen Tulkarmissa.
Mikon matkakirjeet:
Elämää pakolaisleirissä, http://tinyurl.com/7wf3pfb
Opiskelijaelämää Tulkarmissa, http://tinyurl.com/6ouv8er
Ensimmäiset havainnot, http://tinyurl.com/86u6duf
Perhe menetti kotinsa sotilasoperaatiossa, http://tinyurl.com/7hme646
Vakavia vaikeuksia terveyspalvelujen saatavuudessa, http://tinyurl.com/7yxtvcs
Istun Mohammedin kanssa koripallokentän katsomossa. Muhammed asuu pakolaisleirissä, mutta on tullut yliopiston kampukselle ajankuluksi katsomaan, kun opiskelijat pelaavat koripalloa. Opiskelu on maksullista ja perheessä on kahdeksan lasta, joten Mohammedilla ei ole mahdollisuutta opiskeluun. Perheen koko on pakolaisleirin perheille tyypillinen. Tulkaremin kaupungin sisällä on pakolaisleiri, jossa on asukkaita noin 20 000 ja kaupungin kyljessä toinen leiri jossa asukkaita on noin 7 000.
Pakolaisleirissä käy myös ei-toivottuja vieraita. Erityisesti öisin Israelin armeijan joukot tulevat pakolaisleirin alueelle. Asukkaiden kertoman mukaan sotilaat ammuskelevat, tunkeutuvat ihmisten koteihin, tuhoavat koteja ja pidättävät ihmisiä öisin. Armeijan ajoneuvojen saapuessa leiriin asukkaat menevät nopeasti sisälle koteihinsa eivätkä liiku kadulla. Lapset pelkäävät sotilaiden öisiä tunkeutumisia leiriin erityisen paljon. On pelottavaa herätä ammuskeluun ja aistia vanhempien huolestuneisuus. Huolestuneisuuteen on syytä, sillä haavoittumiset ja kuolemantapaukset öisten tunkeutumisten aikana eivät ole harvinaisia.
Monet perheet kantavat huolta vankilassa olevista perheenjäsenistään. Eräs äiti näyttää kahden poikansa kuvaa, joista molemmat ovat vankilassa. Vierailu vankilassa omaisten luona on usein mahdotonta ja onnistuessaankin vaivalloinen ja nöyryyttävä kokemus. Äiti kertoo kuulleensa toisen pojistaan olevan vakavasti sairas ja ilman asianmukaista hoitoa Israelilaisessa vankilassa. Istun huolestuneen äidin vieressä ja kuuntelen häntä tulkin välityksellä. Teen muistiinpanot ja toimitan tiedot Kansainvälisen Punaisen Ristin toimistoon, jolla on Geneven sopimuksen mukaan pääsy vankiloihin. Punaisen Ristin työntekijä lupaa yrittää selvittää asiaa ja ottaa yhteyttä huolestuneeseen äitiin.
Jatkamme koripallopelin katselua Muhammedin kanssa. Kysyn häneltä, mikä olisi hänen viestinsä suomalaisille ihmisille. Hän vastaa: "uttakaa Palestiinalaisia. Auttakaa, että palestiinalaiset saisivat elää elämäänsä rauhassa"
Mikko Häkkinen
(10.5.2008)
EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta EAPPI-koalition (Kirkon Ulkomaanapu, Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaid ja NNKY-liitto ry.)
Kahvilakeskustelut opiskelijoiden kanssa ovat tärkeä osa Mikko Häkkisen työtä EAPPI-vapaaehtoisena.
Istuskelen opiskelijoiden kanssa Khadourin yliopiston kahvilassa. Opiskelijat ovat hyväntuulisia ja innoissaan saadessaan keskustella oikean ulkomaalaisen kanssa, monille kohtaaminen ulkomaalaisen kanssa on ensimmäinen. Länsirantaa miehittävän Israelin armeijan asettamat liikkumisrajoitukset ovat tiukkoja, eivätkä opiskelijat pääse matkustamaan vapaasti edes palestiinalaisalueen sisällä. Osa ei ole vieraillut koskaan Tulkaremin ulkopuolella, puhumattakaan vierailusta ulkomailla. Kiinnostus ulkomaalaisia ihmisiä ja vieraita kulttuureja kohtaan on kuitenkin voimakasta. Katsomme opiskelijoiden internetistä kännykköihinsä lataamia hauskoja videonpätkiä ja nauramme makeasti, huumori yhdistää.
Keskustelun siirtyessä Israelin miehityksen aiheuttamiin vaikeuksiin ilmeet vakavoituvat. Israelin armeijan sotilaat vangitsevat usein nuoria palestiinalaismiehiä kuulusteluja varten. Henkilöä voidaan pitää pidätettynä kuukausia pelkästään Israelin miehityksen vastaiseen toimintaan liittyvän epäilyksen perusteella. Pidätyksen syynä voi olla myös se, että tuntee jonkun henkilön, joka on osallistunut miehityksen vastaiseen toimintaan. Tällä hetkellä palestiinalaisia on vangittuna Israelin vankiloissa yli 11 000 henkilöä, osa vangeista on lapsia.Yksi opiskelijoista kertoo vapautuneensa vankilasta neljä kuukautta sitten. Hän näyttää käsivarttaan, jossa on sotilaiden palavalla tupakalla polttamia palovammoja. Ensimmäiset 65 vuorokautta vankilassa olivat olleet raskaimmat. Opiskelijaa oli pidetty eristyssellissä ja kuulusteltu päivittäin aamu seitsemästä puoleenyöhön saakka. Erityisen raskaana opiskelija oli kokenut sen, että sotilaat olivat uhanneet vahingoittaa hänen perheenjäseniään kotona, jollei hän antaisi tietoja. Hänellä ei oman kertomansa mukaan ollut kuitenkaan mitään kerrottavaa, eikä hän ollut osallistunut Israelin vastaiseen toimintaan. Parin ensimmäisen kuukauden jälkeen pahin oli ollut ohi. Loppuajan opiskelija oli viettänyt ahtaassa sellissä yhdentoista muun vangin kanssa. Ravinto oli ollut niukkaa ja juomavesi likaista, mutta elämä kuitenkin siedettävämpää kuin eristyksen ja kuulustelujakson aikana.
Jotkut opiskelijoista kertovat olevansa kotoisin läheisestä Nabluksen kaupungista. Kaupunkiin on matkaa vain 27 kilometriä, mutta matka opiskelupaikkakunnalle on vaivalloinen. Israelin armeijan asettamien tarkastuspisteiden vuoksi matkaan voi mennä useita tunteja. Tavallista on, että sotilaat nöyryyttävät opiskelijoita eri tavoin tarkastuspisteillään ja tekevät näin matkasta opiskelupaikkakunnalle tai takaisin kotiin epämiellyttävän ja pelottavan.
Toivo paremmasta tulevaisuudesta, perheen tuki ja ystävät antavat voimia opiskeluun. Iloa vaikeuksien keskellä voi löytyä pienistä asioista. Yksi opiskelijoista huomaa suuren keltasiipisen perhosen ja tuo sen varovasti pöytäämme. Ihastelemme perhosta. Opiskelija sanoo toivovansa, että saisi olla vapaa kuin perhonen.
Mikko Häkkinen
(17.4.2008)
EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta EAPPI-koalition (Kirkon Ulkomaanapu, Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaid ja NNKY-liitto ry.)
Tuhottu talo Länsirannalla.
Puhelimitse kylästä saamiemme ennakkotietojen mukaan Israelin armeija aikoo tuhota erään perheen kodin kylässä. Israelin armeijan suorittamat asuinrakennusten tuhoamiset ovat Länsirannan alueella tavallisia. Taustalla voi olla useita eri syitä. Pelkkä epäilys jonkun perheenjäsenen tai perheen tuttavan osallisuudesta miehitysvallan (Israelin) vastaiseen toimintaan riittää paikallisten ihmisten kertoman mukaan syyksi koko perheen kodin tuhoamiseen. Kodin tuhoaminen voidaan näin ollen ymmärtää kollektiiviseksi rangaistukseksi.
Lähestyessämme kylää vastaamme tulee autosaattue. Saattueen edessä ajaa Israelin armeijan sotilasajoneuvoja, niitä seuraa kaksi isoa puskutraktoria, lisää sotilasajoneuvoja ja viimeisenä ambulanssi. Kuljettajamme ajaa tien sivuun ja seuraamme, kun autosaattue ohittaa meidät. Jatkamme matkaamme kohti kylää, kunnes näemme edessämme tuhotun asuinrakennuksen. Talon etuseinä ja osa sivuseinistä on luhistunut. Paikalla, jossa talo ennen sijaitsi, on nyt kasa tiiltä ja murtunutta betonia. Keittiötarvikkeita ja muuta kodin irtaimistoa näkyy tiili- ja betonikasan keskellä. Tuhotun talon ympärille alkaa kerääntyä yhä enemmän kyläläisiä. Naapuritalossa asuvat sukulaiset ottavat nyt kodittomaksi jääneen perheen kotiinsa ja yrittävät parhaansa mukaan auttaa .
Haastattelemme tuhotussa talossa asuneen perheen äitiä. Hän kertoo nousseensa aamulla rukoilemaan, varhainen aamu on hyvä aika rukoilla, on rauhallista ja hiljaista. Kesken rukouksen hän kuulee voimakkaan kovaäänisistä kuuluvan äänen pihalta. Kovaäänisten kautta kehotetaan asukkaita poistumaan talosta välittömästi. Perheen äiti kiiruhtaa herättämään miehensä ja yhdessä lasten kanssa he menevät pihalle, jossa sotilaat aseineen ottavat heidät vastaan. Perheen isää kehotetaan riisuutumaan, hänelle laitetaan käsiraudat ja hänet viedään silmät sidottuina sotilasajoneuvoon.Pian käy ilmi, että armeijan toimenpiteet johtuvat miehestä, joka on vierailulla perheen luona. Armeija haluaa vangita vierailulla olevan miehen, mutta hän ei tule ulos talosta. Todennäköisesti tässä vaiheessa syntyy tulitaistelua taloon jääneen kylässä olleen miehen ja sotilaiden välille. Puskutraktorit tuhoavat talon ja sotilaat varmistavat vielä ampumalla, että mies on kuollut. Hänen ruumiinsa viedään tarkastettavaksi Tulkaremin sairaalaan ja tuodaan pian takaisin lähikylään, josta hän on kotoisin. Hautajaiset järjestetään muutaman tunnin kuluttua kuolemasta, koska sää on lämmin. Olemme paikalla seuraamassa hautajaiskulkuetta, johon osallistuu suuri joukko kyläläisiä.
Tuhotussa talossa asuneen perheen äiti kertoo haastattelun yhteydessä, että heidän perheensä on köyhä ja taloa on rakennettu vähitellen sitä myötä kun rahaa on saatu säästettyä. Rakentaminen on kestänyt yhteensä 20 vuotta. Nyt kahdenkymmenen vuoden työn tulos ja perheen koti on tuhottu.
Mikko Häkkinen
(22.3.2008)
EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta EAPPI-koalition (Kirkon Ulkomaanapu, Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaid ja NNKY-liitto ry.)
Ambulanssi odottaa pääsyä tarkastuspisteen läpi.
Terveyspalvelut miehitetyn Länsirannan alueella ovat puutteelliset. Taloudellisen kriisin vuoksi sairaaloista puuttuu lääkkeitä, hoitotarvikkeita ja lääkintälaitteita. Olemassa olevien lääkintälaitteiden kunnossapito on vaikeaa. Keskeinen terveyspalveluiden saatavuutta heikentävä tekijä Länsirannan alueella on liikkumisvapauden rajoitukset. Israelin miehittämän Länsirannan alueella on yhteensä 67 sotilaiden ylläpitämää tarkastuspistettä, 85 liikkumista rajoittavaa porttia ja 70 tiesulkua. Yhteensä liikkumisvapautta rajoittavia erilaisia sulkuja Länsirannan alueella on YK:n tilastojen mukaan 563. Liikkumislupien saaminen on vaikeaa ja erityisesti alle 35-vuotiaiden miesten on vaikeaa saada lupia.
Erikoissairaanhoito on keskitetty Jerusalemin alueella oleviin kuuteen erikoissairaalaan. Päästäkseen erikoissairaanhoitoon, Länsirannan alueella asuvan palestiinalaisen on haettava erillinen lupa Israelin viranomaisilta. Lupa itsessään ei kuitenkaan vielä takaa esteetöntä hoitoon pääsyä. Matka Jerusalemiin on vaivalloinen useiden Israelin sotilaiden ylläpitämien tarkastuspisteiden vuoksi ja välillä liikenneyhteydet on suljettu kokonaan, jolloin hoitoon pääseminen ei aina ole lainkaan mahdollista.Edes kiireellisen, henkeä pelastavan ensiavun saaminen ei kaikkialla Länsirannan alueella ole mahdollista ympäri vuorokauden. Vaikka yleissairaalan ensiapupäivystys olisi vain muutaman kilometrin päässä ja ambulanssi lähtövalmiudessa, ei apua saa, jos sairastunut henkilö asuu Israelin armeijan sulkemalla alueella. Kyläyhteisöjä, joiden asukkaat eivät saa tarvitessaan kiireellistä hoitoa ympäri vuorokauden on YK:n uusimpien tilastojen mukaan Länsirannan alueella 15.
Haastattelin Tulkaremissa kahta henkilöä, jotka olivat mukana yrityksissä saada vakavasti sairastunut, kiireellistä hoitoa tarvitseva nainen hoitoon Tulkaremin sairaalaan naapurikylästä. Äkillisesti sairastuneen naisen mies pyysi puhelimitse ambulanssia tulemaan hakemaan vaimoaan. Ambulanssi lähti välittömästi hälytyksen saatuaan Tulkaremista kohti naapurikylää. Hoidon saannin nopeuttamiseksi sairastuneen naisen mies otti kylästä taksin ja lähti tuomaan vaimoaan ambulanssia vastaan kohti Tulkaremia. Israelin armeijan sotilaat pysäyttivät hälytysajossa olleen ambulanssin tarkastuspisteelle ja kieltäytyivät päästämästä ambulanssia jatkamaan matkaansa. Taksi, jossa kriittisessä tilassa oleva nainen oli, pysäytettiin toiselle tarkastuspisteelle. Ambulanssi ja taksi olivat jo lähellä toisiaan, mutta molemmat pysäytettyinä tarkastuspisteille. Sairastuneen naisen aviomies anoi sotilaita päästämään taksin ajamaan ambulanssin luokse, että vaimo saataisiin sairaalaan. Sotilaat kieltäytyivät jyrkästi päästämästä taksia ajamaan tarkastuspisteen läpi tai edes katsomasta naisen tilannetta ja mies päätti kääntyä takaisin ja viedä vaimonsa tutun lääkärin luokse naapurikylään. Saavuttaessa kylään nainen oli vielä elossa, mutta puuttuvien hoitovälineiden vuoksi lääkäri ei voinut enää auttaa häntä. Nainen kuoli miehensä ja lääkärin läsnä ollessa. Tulkaremin sairaalassa olisi ollut käytettävissä hoitoon tarvittavat laitteet.
Mikko Häkkinen
(7.3.2008)
EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta EAPPI-koalition (Kirkon Ulkomaanapu, Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaid ja NNKY-liitto ry.)
Tulkarem on 59 000 asukkaan kaupunki Länsirannan luoteisosassa. Israelin armeija on sulkenut kaupungin siten, että asukkaiden on vaikeaa ja ajoittain jopa mahdotonta päästä liikkumaan kaupungin ulkopuolelle. Liikkumisen rajoitukset vaikeuttavat kaupunkilaisten elämää monin tavoin. Työssä käyminen, muualla asuvien sukulaisten tapaaminen, koulunkäynti, opiskelu ja terveyspalveluiden käyttäminen on rajoitettua ja välillä jopa mahdotonta.
EAPPI - tiimimme oli Tulkaremin keskustassa juuri, kun Israelin armeija tuli panssaroiduilla sotilasajoneuvoilla kaupungin keskustaan. Sotilaat menivät sisään pieneen kahvilaan ja pidättivät kaikki kahvilassa olleet miehet ja kahvilaa pitäneen 14-vuotiaan pojan. Miehet ja poika vietiin sotilasajoneuvoihin silmät sidottuina ja käsiraudoissa. Kaupungin keskustassa oli keskellä päivää paljon väkeä liikkeellä, sotilaat pyrkivät hallitsemaan väkijoukkoa osoittamalla aseillaan ja ampumalla ääniräjähteitä. Jotkut kaupunkilaisista heittelivät sotilasajoneuvoja kivillä.
Sotilasoperaatiota seuranneena päivänä haastattelimme kahvilaa pitävää 14-vuotiasta poikaa hänen kotonaan. Hän kertoi sotilaiden lyöneen pidätyksen yhteydessä hänen ja toisen pidätetyn henkilön päitä yhteen kipua tuottaen. Poika vietiin muiden pidätettyjen mukana Israelin armeijan tukikohtaan, jossa häntä kuulusteltiin. Kuulustelun aikana yksi sotilaista löi poikaa aseella jalkaan siten, että poika tippui tuolilta ja lyyhistyi lattialle. Sotilaat eivät auttaneet häntä, vaan jättivät hänet lattialle makaamaan kivuissaan. Myöhemmin sotilaat päästivät pojan ulos sotilastukikohdasta, jolloin poika hakeutui hoitoon Tulkaremin sairaalaan. Hänellä todettiin lihasvamma reidessä ja hän oli hoidossa sairaalassa yön yli.Keskeinen osa työtämme ihmisoikeustarkkailijoina on havainnoida ihmisoikeusloukkauksia Israelin miehittämän Länsirannan alueella ja raportoida niistä EAPPI -ohjelmalle sekä yhteistyökumppaneille. Tulkaremissa yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista on kansainvälinen Punainen Risti. Raportoinnin ohella osoitamme läsnäolollamme tukea erittäin vaikeissa olosuhteissa eläville Tulkaremin kaupungin asukkaille.
Mikko Häkkinen
(25.2.2008)
EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta EAPPI-koalition (Kirkon Ulkomaanapu, Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaid ja NNKY-liitto ry.)
Yhteystiedot:
Kirkon Ulkomaanapu,
EAPPI-ohjelma,
PL 185,
00161 Helsinki Finland.
pauliina.liukkonen@kirkonulkomaanapu.fi