Palestiinalaishuivit puoleen hintaan kiinasta - hebronin huivitehtaan koneet hiljenemässä

Ramadanin viimeiset päivät ovat menossa ja Hebronin laitakapungin kadut ovat aamupäivällä vielä tyhjät. Hirbawin tekstiilitehtaasta kantautuu kadulle jatkuva pauke. Vuonna 1961 perustettu tehdas on lajinsa viimeinen palestiinalaisalueilla. Sen tuote on suomalaisille palestiinalaishuiveina tunnetut keffiyeh-huivit.  

Keffiyeh on Lähi-idässä perinteisesti miesten käyttämä huivi, josta globalisaation myötä on tullut nuorison suosima asuste kautta maailman. Monelle huivi merkitsee poliittista kannanottoa, mikä ironisesti harvoin hyödyttää palestiinalaisten asiaa. Suuri osa jopa Länsirannalla myytävistä palestiinalaishuiveista on nykyään kotoisin jostain ihan muualta. Keffiyeh, palestiinalaisen itsenäisyystaistelun symboli, käy sekin tavallaan omaa taisteluaan.

Huivin saavuttamasta ennennäkemättömästä suosiosta huolimatta, keffiyeh-teollisuus on kovemmilla kuin koskaan. Liki 50 vuotta huiveja Hebronissa valmistaneen Hirbawin tehtaan kauppa ei käy. Tehtaan kulta-aika oli 1970- luvulla, jolloin tehdas tuotti keffiyeh-huiveja kolmessa vuorossa, noin 700 huivin päivävauhtia. Tilanne muuttui 1990-luvulla. Oslon sopimuksen myötä maahantuonti Jordanian kautta vapautui ja maahan alkoi virrata halvemmalla tuotettuja huiveja niin Jordaniasta kuin Kaukoidästä. Nyt pienen tehdassalin koneista käytössä on enää puolet.

Abd El-Aziz, 57, on ollut Hirabawilla töissä jo yli 40 vuotta. Hän kiertää koneelta toiselle siistimässä lankoja. Kiirettä ei ole, sillä huiveja valmistuu enää arviolta 70 päivässä. Globalisaatio on soluttautunut materiaalina käytettäviin lankoihin saakka. Aikaisemmin langat hankittiin Israelista, nykyään ne tulevat Intiasta.

Tehtaan perustaja Yasser muistelee parempia aikoja: "Meidän huivejamme myytiin kaikkialla. Länsirannalla, Gazassa..." Huivit, jotka Yasser Arafat teki länsimaissa tunnetuksi, ovat myös Hirbawin tehtaasta lähtöisin. Isänsä jalanjäljillä jatkavat nyt hänen poikansa Abed, 55, sekä Jouda, 50. Tulevaisuus ei näytä valoisalta, ja veljekset etsivät epätoivoisesti rahoittajia tai avustuksia. Kummallakin veljeksellä on lapsia, mutta lapsensa he eivät toivo tehtaassa enään jatkavan. "Ei tällaisella toimeentulolla elämää rakenneta", Jouda puuskahtaa. Veljekset eivät käytä itsekään palestiinalaishuivia.  "Paitsi joskus talvisin", miettii Jouda. Keffiyeh-huivista ja tehtaansa historiasta he ovat kuitenkin ylpeitä. 

Hebronin vanhassa kaupungissa paikallisesti valmistettuja palestiinalaishuiveja myydään rinnakkain muualta tuotujen huivien rinnalla. Kiinasta tulleet versiot ovat puolet halvempia kuin Hibrawin tehtaassa kudotut. Mustavalkoinen malli on suosituin, mutta turisteille on tarjolla huiveja kaikissa sateenkaaren väreissä. Kauppiaat huutelevat perään tarjoten "paikallisia, alkuperäisiä" huiveja, joiden hinta saattaa puolittua kun kauppiaan seuraavan kerran ohittaa. Jamal Maraqa, 47, on myynyt huiveja samassa kaupassa Hebronin vanhassa kaupungissa vuodesta 1985. Aikaisemmin hän opiskeli Englannissa, mutta palasi Hebroniin auttamaan isäänsä. "Jotkut päivistä ovat toivottomia ja mietin, miksi oikeastaan olen täällä", hän sanoo ohikulkijoita katsellen.

Keffiyeh-kaupan alamäki ei vaikuta ainoastaan Hirabawin veljeksiin ja kauppiaisiin, vaan myös huivien kutojiin. Kaikki tehtaalla kudotut huivit toimitetaan paikallisille naisille käsin viimeisteltäviksi. Veljekset toivovat avun löytyvän tuotekehittelystä, ja pyrkivät luomaan uusia malleja ja viimeistelyjä.  "Tilanne on mahdoton", toteaa Abed, "mutta me jatkamme kamppailua."

 

Keffiyeh-huivia on käytetty Lähi-idässä vuosisatoja. Se on suojannut omistajaansa niin kylmältä kuin auringoltakin, ja on aavikolla sitä on käytetty suojana hiekkamyrskyjä vastaan. Persianlahden maissa perinteisin on täysvalkoinen malli, jota käytetään joko sellaisenaan tai sitä paikallaan pitävän mustan renkaan (agal) kanssa. Palestiinassa perinteinen malli on mustavalkoinen. Palestiinalaisalueilla suositun mustavalkoisen keffiyeh-huivin lisäksi katukuvassa näkyy myös puna-valkoista mallia. Eri värit kertovat usein kantajansa poliittisesta tai etnisestä taustasta.  Mustavalkoinen malli on perinteisesti yhdistetty PLO:hon ja Fatahiin, kun taas puna-valkoinen, ns. jordanialainen  malli,  on nauttinut PFLP:n (Popular Front for the Liberation of Palestine) kannattajien suosiota. Nimensä mukaisesti se on myös Jordanian kuningasperheen suosima väri.

 

 Erja Säkkinen/ Hebron

 

EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta lähettävän tahon (Kirkon Ulkomaanapu) mielipidettä.