Muisto ja nimi

...saavat kunniakkaan nimen pyhäkössä, muurieni sisäpuolella. Heillekin minä luon muistomerkin,
poikia ja tyttäriä kestävämmän, annan nimen, joka ei koskaan katoa. (Jes 56:5)

Tämän Jesajan kirjan jakeen mukaan on saanut nimensä Jerusalemissa sijaitseva holokaustimuseo Yad Vashem, jonka tarkoituksena on antaa ”muisto ja nimi” holokaustin uhreille. Uusittu museo avattiin yleisölle viime keväänä, ja se koostuu hyvin monipuolisesta aineistosta: eloonjääneiden todistuksista, filmimateriaalista, esineistä, valokuvista. Uusi museorakennus on rakennettu betonista eikä Jerusalemille tyypillisestä kivimateriaalista, koska holokausti tapahtui Euroopassa.

Vierailu holokausti-museossa Jerusalemissa aloitti Ekumeenisen kumppanuusohjelman Israel-viikon, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa vapaaehtoiset israelilaisten elämään todellisuuteen. Ohjelmaan kuuluivat muun muassa vierailut Haifassa, Golanin kukkuloilla ja Galileassa sijaitsevalla Mishmar Haemekin ”laakson vartijan” kibbutsilla.

Israelilaista yhteiskuntaa on lähes mahdotonta ymmärtää ilman holokaustin merkityksen ymmärtämistä. Yad Vashemin oppaan sanoin, Israelissa holokausti ei ole vain osa menneisyyttä, se on vahvasti myös osa nykyisyyttä. Painajaiset vaikuttavat nykyisyyteen. Joka vuosi holokaustin muistopäivänä Israelissa soivat surusummerit ja vietetään hiljainen hetki, liikenne pysähtyy, kadut hiljenevät. Kuusi miljoonaa ihmistä murhattiin maailman silmien alla.

Monille israelilaisille on ollut vaikeaa ymmärtää, kuinka holokausti saattoi tapahtua. Miksi ihmiset alistuivat kuolemaansa, miksi he eivät taistelleet henkensä edestä. Siksi esimerkiksi Varsovan gheton kapinalla on ollut Israelissa tärkeä symboliarvo. Jokainen israelilainen vierailee Yad Vashemissa ainakin kahdesti elämässään: koulussa ollessaan, ja seuraavan kerran armeijassa. Holokaustin kautta ymmärrettäväksi tulee juuri Israelin voimakas tarve puolustautua ja olla vahva: ”Kun vielä olimme heikkoja, meitä tapettiin.”

Mishmar Haemekin kibbutsin alueelle on myös rakennettu muistomerkki holokaustille. Muistomerkissä kuvataan pieni lapsi ja hänen äitinsä, jonka käsivarret eivät olleet tarpeeksi vahvat suojelemaan lastaan. Kibbutsia meille esitellyt nainen puhui meille paitsi kibbutsistaan, myös läheltä näkemästään pommi-iskusta, ja siitä tosiasiasta, että hänen neljä poikaansa ovat kaikki armeijan komentajia. Hän tiivisti tunteensa israelilaisena äitinä: ”Välillä minustakin tuntuu, etteivät käsivarteni ole tarpeeksi vahvat suojelemaan.”

Kirjailija Amos Oz on osuvasti kuvannut israelilaista yhteiskuntaa päiväsaikaan aina vahvana ja taisteluun valmiina, valppaana puolustamaan itseään. Samalla hän kuitenkin huomauttaa, että öiseen aikaan Israel on kuin suuri pakolaisleiri, jossa on ”enemmän painajaisia neliökilometrillä” kuin ehkä missään muualla maailmassa. Nämä painajaiset voivat tulla monessa muodossa.

Olen ollut Yad Vashemissa kolme kertaa, ja jokainen käyntini on ollut erilainen. Ensimmäisellä kerralla kävin museossa ollessani vapaaehtoinen moshavilla*, ja museo liikutti minua syvästi, mutta jollain tavoin etäisesti. Toisella kertaa kävin museossa viime keväänä yhdessä heprean ryhmäni kanssa, tutustuttuani jo monin tavoin Länsirantaan ja palestiinalaisalueiden tilanteeseen. Silloin muistan, että uusi museo tuntui minusta liian massiiviselta, ja valtaisat betonirakennelmat muistuttivat minua lähinnä Israelin rakentamasta muurista.

Nyt, kolmannella kerralla kävin museossa muiden ekumeenisen kumppanuusohjelman vapaaehtoisten kanssa, asuttuani jo lähes kaksi kuukautta Hebronissa. Kaikista kerroista, itkin nyt eniten. Museon esineet, niiden kertomat tarinat tuntuivat heräävän eloon silmieni edessä. Yhdenlaisen kärsimyksen näkeminen Länsirannalla oli herkistänyt minut näkemään, ja ymmärtämään syvemmin myös toisenlaista kärsimystä.

* moshav tarkoittaa maatila-asutusta, eräänlaista kylää

 

Heidi Kumpulainen

4.10.2005

EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta EAPPI-koalition (Kirkon Ulkomaanapu, Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaid ja NNKY-liitto ry. )kantaa.