EAPPI

Ekumeeninen kumppanuusohjelma
palestiinalaisalueilla ja Israelissa

Vuodesta 1990 n. 150 000 palestiinalaista on tuomittu Israelin armeijan sotaoikeustuomioistuimissa. Kansainvälisen oikeuden mukaan sotatuomioistuimet siviileille on tarkoitettu poikkeukselliseksi toimenpiteeksi.

Israelin sotaoikeus Palestiinalaisalueilla

11.11.2008

Kansainvälisen Punaisen ristin, YK:n ja Haagin Kansainvälisen tuomioistuimen mukaan Länsiranta ja Gaza ovat miehitettyjä alueita (1). Mitä tämä merkitsee? Kansainvälisen oikeuden mukaan alue on miehitetty kun se on tosiasiallisesti vihamielisen armeijan alaisuudessa. (2).  

Israelin valtio on ollut vuoden 1948 perustamisestaan lähtien poikkeustilassa. Kansainvälinen oikeus sallii sotaoikeudenkäynnit miehitetyllä alueella, ja Israel soveltaakin palestiinalaisalueiden ei-israelilaisiin asukkaisiin sotaoikeutta. Israelin sotaoikeudenkäynnit eivät kuitenkaan ole kansainvälisten standardien mukaisia: siviilien tuomitsemisen sotaoikeudenkäynneissä tulisi olla vain poikkeuksellinen toimenpide. Siitä on kuitenkin tullut tavallinen käytäntö 40 vuoden miehityksen aikana. Vuodesta 1990 lähtien noin 150 000 palestiinalaista on tuomittu sotaoikeudenkäynneissä (4).

Käytännössä kaikki palestiinalaiset, joita epäillään 'turvallisuuteen liittyvistä' rikoksista joutuvat sotaoikeuteen. Israelin armeija jakaa rikokset viiteen eri kategoriaan:

  • vihamielinen terroristitoiminta (osallistuminen terroristi-iskuihin, sotilaalliseen koulutukseen, aserikokset ja aseiden kauppaaminen sekä kuuluminen järjestöön, jonka Israel on julistanut laittomaksi); 36% tapauksista vuonna 2006,
  • julkisen rauhan häirintä (kivien heittäminen, väkivaltaan kiihottaminen); 11%,
  • rikostoiminta (varkaus, ryöstö, jne.); 4%,
  • laiton läsnäolo Israelissa; 14% ja
  • liikennerikkomukset; 35%
  •  

    Israelilaisen Yesh Din ihmisoikeusjärjestön tutkimuksen mukaan viisi prosenttia nostetuista syytteistä liittyvät murhaan tai murhayritykseen (5).

    Tutkimuksen mukaan suurimmat puutteet olivat sotaoikeudenkäyntien tarjoamassa oikeusturvassa. Perustavanlaatuisiin oikeuden periaatteisiin kuuluu, että syytettyä pidetään syyttömänä kunnes toisin todistetaan. Kuitenkin vuonna 2006 käydystä 9123:sta oikeudenkäynnistä vain 0,29 prosentissa tapauksista syytetty todettiin syyttömäksi. Pidättämisen jälkeen ihminen voidaan vapauttaa kunnes oikeus päättää nostetaanko syytteitä vai ei, tai pitää tutkintavankeudessa siihen asti. Ihminen voidaan myös määrätä vankeuteen pidättämishetkestä koko oikeusprosessin loppuun asti, mikä usein kestää yli vuoden. Yesh Din oli läsnä 118 oikeuden tilaisuudessa, jossa päätettiin pidätetyn henkilön vapauttamisesta kunnes syytteet mahdollisesti nostettaisiin. Tilaisuudet kestivät keskimäärin kolme minuuttia, ja yhdessä tapauksessa pidätetty henkilö vapautettiin (6).

    Myös oikeudenkäynnin julkisuus on oleellinen periaate oikeusturvan toteutumiseksi. Kansainvälinen oikeus sallii rajatuissa tapauksissa suljetut oikeudenkäynnit, esimerkiksi kansallisen turvallisuuden nimissä. Lupaa pääsyyn Israelin sotaoikeudenkäynteihin täytyy anoa etukäteen ja syytetyn sukulaisia saa tulla paikalle vain kaksi. Vaikka Kansainvälisen oikeuden mukaan miehitetyn alueen oikeudenkäynnit tulee käydä miehitetyllä alueella, Israelilla on sotaoikeustuomioistuimia myös Israelissa, jonne palestiinalaisten sukulaiset ja asianajat eivät pääse Israelin rajoitusten vuoksi. Tuomiot eivät ole julkisia(7).

    Kansainvälisen oikeuden mukaan syytetyllä on kaksi perusoikeutta: 1) saada välittömästi tieto siitä,  mistä häntä syytetään, ja 2) tieto on annettava kielellä, jota hän ymmärtää. Israelin sotaoikeus ilmoittaa syyn pidätykseen vasta syytteiden noston jälkeen (johon asti pidätetty henkilö voidaan pitää vangittuna). Vaikka sotilasoikeudenkäyntiin joutuvat yksinomaan palestiinalaiset, luetaan syyte hepreaksi, jota palestiinalaiset harvoin ymmärtävät. Monet tekijät rajoittavat myös syytetyn asianajajan työtä, kuten tietojen salaaminen tai asianajajan pääsyn rajoittaminen asiakkaan luokse (8).

    Israelin valtio luokittelee yhdessä Yhdysvaltojen kanssa tietyt vangit 'vihollistaistelijoiksi' ('unlawful enemy combatant')-kategoriaan, jolloin nämä putoavat kansainvälisen oikeuden ulkopuolelle, koska he eivät ole siviilejä eivätkä sotilaita. Lisäksi Israelin armeija käyttää 'hallinnollisia pidätyksiä', joissa sotilaskomentajalla on valtuus vangita palestiinalaisia 'julkisen turvallisuuden' vuoksi kuuden kuukauden ajaksi. Kuuden kuukauden päätyttyä sotilaskomentaja voi määrätä uuden vangitsemisjakson (9). Näissä tapauksissa pidätyksen kumoaminen on lähes mahdotonta, sillä tiedot pidätyksen syyksi ovat lähes poikkeuksetta salaisia (10). Israelin tiedetään myös käyttävän kidutusta kuulustelumenetelmänä (11).

    Samaan aikaan israelilaiset siirtokuntalaiset, jotka asuvat Länsirannalla ovat siviililain alaisia.  Yesh Dinin ilmaisee epäkohdan seuraavasti: ''Miehitetyillä alueilla on kaksi oikeusjärjestelmää, jossa henkilön kansalaisuus määrittelee kumman järjestelmän mukaisesti hänet pidätetään, syytetään ja tuomitaan.'' Jos esimerkiksi vierekkäin asuvat siirtokuntalainen ja palestiinalainen syyllistyvät tappoon, israelilainen voidaan tuomita 20 vuodeksi vankilaan, kun palestiinalainen voi saada elinkautisen (12). Israel siis toimeenpanee kahta eri järjestelmää kahdelle eri väestölle. Esimerkiksi Israelin sotaoikeuslain mukaan palestiinalaiset ovat täysikäisiä 16-vuotiaina ja saavat täysi-ikäisten tuomiot. Israelin kansalaiset ovat täysi-ikäisiä 18-vuotiaina. Arviolta neljästä kuuteen prosenttiin vangituista palestiinalaisista on lapsia.

    Lue lisää:

    Yesh Din -järjestön raportti sotaoikeustuomistuimista, 2006.

    Lähteet:

    (1)  Diakonia: Does international humanitarian law apply to the Gaza Strip after the withdrawal?

    (2)  Diakonia: What is the legal status of the occupied Palestinian territory?

    (3)  Report of the Special Rapporteur on the promotion and protection of human rights and fundamental freedoms while countering terrorism, MISSION TO ISRAEL, INCLUDING VISIT TO OCCUPIED PALESTINIAN TERRITORY, Martin Scheinin 2007.

    (4) Yesh Din: Military Courts Project.

    (5) ibid.

    (6) Yesh Din, December 2007. Backyard Proceedings:The Implementation of Due Process Rights in the Military Courts in the Occupied Territories, Summary of Findings and Recommendations.

    (7) ibid.

    (8) Scheinin, Report of the Special Rapporteur on the promotion and protection of human rights and fundamental freedoms while countering terrorism, MISSION TO ISRAEL, INCLUDING VISIT TO OCCUPIED PALESTINIAN TERRITORY, Martin Scheinin 2007.

    (9) Btselem: Administrative detention

    (10) Btselem: Torture

    (11) Yesh Din: Military Courts Project.

    (12) ibid.