EAPPI
Ekumeeninen kumppanuusohjelma
palestiinalaisalueilla ja Israelissa

Liikkumisrajoitukset tarkoittavat käytännössä esimerkiksi valleja, tiesulkuja ja portteja sekä liikenne-esteitä. Niillä on vaikutuksia palestiinalaisten mahdollisuuksiin käydä töissä, kouluissa, terveyskeskuksissa, uskonnollisilla paikoilla ja viljelysmailla, osallistua sosiaalisiin ja kulttuurisiin tapahtumiin sekä tavata sukua ja ystäviä. Arkipäiväiset asiat, kuten töihin meno lähellä sijaitsevaan palestiinalaiskaupunkiin, voi viedä aikaa, eikä ole takuita, että matka ylipäänsä onnistuu. Useimmat tiesulut ja liikenne-esteet sijaitsevat Länsirannalla eivätkä myötäile niin sanottua vihreää linjaa.
Niin sanotulla vihreällä linjalla viitataan vuoden 1949 aselepolinjaan, jonka Israel ja naapurimaat Egypti, Jordania, Libanon ja Syyria sopivat vuoden 1948 sodan jälkeen. Rauhansopimusta ei tuolloin solmittu, ja vihreä linja on myös Länsirannan ja Israelin välinen rajalinja.
Kansainvälisessä politiikassa vihreä linja on lähtökohta sille, missä tulevaisuuden palestiinalaisvaltion ja Israelin rajalinja kulkisi, mutta loppujen lopuksi raja ratkaistaan osapuolten välisellä sopimuksella.
Israelin valtio pitää liikkumisrajoituksia Länsirannalla välttämättöminä sen turvallisuudelle. Kansainvälisen oikeuden mukaan valtiolla on sekä oikeus että velvollisuus suojella kansalaisiaan ulkoiselta uhalta. Se tarkoittaa muun muassa, että Israelilla on oikeus rakentaa muuri kansalaistensa suojaksi, mutta se saa rakentaa muurin vain omalle maalleen. Israelilla on myös oikeus tiettyyn rajaan asti rajoittaa palestiinalaisten liikkumisen vapautta, jos se on sotilaallisesti välttämätöntä. Sitä vastoin valtiolla ei ole oikeutta käyttää pitkäaikaisia, järjestelmällisiä ja luonteeltaan pysyviä rajoituksia.
Tällä hetkellä Länsirannan muuri,[iii] tiesulut ja israelilaisille siirtokuntalaisille tarkoitetut tiet rajoittavat huomattavasti palestiinalaisten liikkumista Länsirannalla. Liikkumisrajoitukset ovat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisia. Ne rikkovat kollektiivisen rangaistuksen kieltoa eivätkä kunnioita siviilien oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen. Rajoitukset rikkovat myös ihmisoikeuksia koskevia yleissopimuksia, joissa taataan liikkumisen vapaus ja jotka Israel on allekirjoittanut.
Liikkumisrajoitukset aiheuttavat miehitetyillä palestiinalaisalueilla kärsimystä, turhautumista ja epätoivoa, jotka puolestaan ovat vakava este rauhantoimien onnistumiselle. Juutalaissiirtokunnat, muuri ja muut pysyväluonteiset esteet synnyttävät epäluuloa ja vaikeuttavat mahdollisuutta saada aikaan sopimus kaksoisvaltiosta nakertamalla sopimuksen edellytyksiä. →
Kartta (UNOCHA): Vihreä linja ja muuri
________________________________________
[i] Israel on miehittänyt Länsirantaa ja Gazaa vuoden 1967 kuuden päivän sodasta lähtien. Kutsumme tässä tekstissä näitä alueita miehitetyksi palestiinalaisalueeksi, sillä YK:n mukaan aluetta pitäisi käsitellä yhtenä eikä kahtena alueena. Israelilla ei ole kesän 2005 jälkeen ollut Gazassa pysyviä sotilasjoukkoja eikä siirtokuntia. Se kuitenkin valvoo edelleen Gazan rajalla, ja Israelin armeija panee täytäntöön sotilaallisia toimia Gazassa.
[ii] Länsirannan ja Gazan välillä on nykyään lähes mahdotonta liikkua. Tämä teksti käsittelee kuitenkin vain liikkumisrajoituksia Länsirannalla.
[iii] Muuri on paikoin useita metrejä korkea, ja paikoin se koostuu ojista, (elektronisesta) aidasta, piikkilangasta ja armeijan käytössä olevista teistä. Kutsumme rakennelmaa muuriksi, koska Haagin kansainvälinen tuomioistuin käyttää käsitettä lausunnossaan.