EAPPI

Ekumeeninen kumppanuusohjelma
palestiinalaisalueilla ja Israelissa

Tavoitteet

VISIO

EAPPI-ohjelman toiminnan lähtökohtana on valtiomalli, joka mahdollistaa israelilaisten ja palestiinalaisten rauhanomaisen rinnakkaiselon. Olkoon lopullinen ratkaisu yhden valtion malli, 1948 rajoihin tai 1967 rajoihin rakentuva kahden valtion malli, sen tulee olla mahdollisimman oikeudenmukainen ratkaisu sekä palestiinalaisille että israelilaisille. Oikeudenmukaisen konfliktinratkaisun edellytyksenä on kansainvälisen lain ja YK:n päätöslauselmien noudattaminen. Visiossa nykyinen väkivallan kierre katkeaa dialogin keinoin ja miehitys päättyy.

MISSIO

Geneven sopimukset

 

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat:

 

242/1967

298/1971

338/1973

446/1979

904/1994

1322/2000

1397/2002

1405/2002

1515/2003

EAPPI-ohjelma on mukana palestiinalaisten ja israelilaisten väkivallattomissa rauhanpyrkimyksissä. Päämääränä on kansainväliseen oikeuteen ja YK:n päätöslauselmiin pohjaava konfliktin ratkaisu ja miehityksen päättyminen.

Ohjelma edistää ihmisoikeuksien toteutumista, vähentää väkivallan käyttöä alueella ja antaa paikallisille ihmisille toivoa rauhasta.

Ensisijaisena tavoitteena on tuoda esiin ja lopettaa siviileihin kohdistuvat rikkomukset ja nöyryyttäminen. Ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittaminen lisääntyy, kun rikkomuksilla on silminnäkijöitä. Suojeleva läsnäolo minimoi väkivallan käyttöä ja sitä kautta vähentää pelkoa. EAPPI tukee ja vahvistaa miehitystä vastustavaa rauhanomaista kansalaisyhteiskuntaa työskentelemällä yhdessä muiden ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöjen kanssa.

EAPPI vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja Lähi-itää koskevaan ulkopolitiikkaan sekä Suomessa että EU-tasolla.

PERIAATTEET

EAPPI-ohjelman toimintaperiaatteet perustuvat kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, ihmisoikeuksiin ja YK:n päätöslauselmiin.

Tarkkailijoiden osalta yksi tärkeimmistä periaatteista on puolueettomuus. He eivät milloinkaan sekaannu poliittisiin, aatteellisiin, uskonnollisiin tai kansallisiin ristiriitoihin. He eivät asetu konfliktin osapuolien puolelle, vaan heidän tehtävänään on raportoida ihmisoikeuksien ja kv. humanitaarisen oikeuden rikkomuksista tasapuolisesti riippumatta siitä, kumpi osapuolista on vastuullinen.

Tarkkailijan tehtävä on luonteeltaan vapaaehtoinen. Tarkkailijoille ei makseta palkkaa, mutta heidän matkansa sekä kustannuksensa kentällä katetaan.