Koulu, jota ei tullut

Anna Juhola

"Kuka varasti meidän koulun?" kysyivät Abu Nuwarin lapset, kun Israelin armeija oli purkanut heidän uuden koulunsa.

Abu Nuwar on noin 650 asukkaan beduiinikylä Jerusalemin itäpuolella. Se on myös ensimmäinen beduiiniyhteisö, jota juuri työtänsä aloitteleva Itä-Jerusalemin EAPPI-tiimi pääsi tapaamaan. Kylään oli pystytetty uusi koulu, jonka rakennusmateriaalit oli saatu lahjoituksena Ranskan hallitukselta. Vanha koulu ja päiväkoti koostuivat kahdesta parakista, joiden katosta tulee vesi läpi, joissa on talvella kylmä ja kesällä kuuma. Uusi, paremmista materiaaleista valmistettu koulurakennus olikin kylän lapsille ilon aihe, ja kyläpäällikkö suunnitteli jo seinien maalaamista värikkäin kuvin.

EAPPI-vapaaehtoiset tutustuvat vastapystytettyyn koulurakennukseen.

EAPPI-vapaaehtoiset tutustuvat vastapystytettyyn koulurakennukseen.

Abu Nuwarissa oltiin kuitenkin huolissaan, koska koulun pystyttämistä seuraavan aamun ja päivän aikana Israelin poliisi ja siviilihallinto kävivät ottamassa koulusta valokuvia ja katselemassa paikkoja. EAPPI-tiimi kävi paikan päällä tutustumassa uuteen koulurakennukseen ja osoittamassa tukea yhteisölle. Seuraavana päivänä saimme kuitenkin surullisia uutisia; keskiyön jälkeen armeija oli tullut kylään, purkanut koulun ja vienyt sen mukanaan. ”Kuka varasti meidän koulun?”, kysyivät Abu Nuwarin lapset aamulla.

AbuNwar2

Koulun materiaalit saatiin humanitaarisena apuna.

Viimeksi tammikuussa Abu Nuwarissa tuhottiin viiden perheen kodit. Yleensä syynä on rakennusluvan puuttuminen, tosin sellaisen saaminen on Länsirannan C-alueella ja Itä-Jerusalemissa asuville palestiinalaisille jokseenkin mahdotonta. Abu Nuwar on yksi monista beduiinikylistä, jonka sijainti niin kutsutulla E1-alueella tekee niistä strategisesti tärkeitä – ja erityisen haavoittuvia. Israelin viranomaiset suunnittelevat beduiiniyhteisöjen siirtämistä nykyisiltä asuinsijoiltaan heille varatuille asuinalueille, mitä beduiinit vastustavat. Uusiin asuntoihin siirtyminen pakottaisi yhteisöt luopumaan perinteisestä elintavastaan, ja veisi tulot beduiineilta, joista 90% saa tulonsa pääosin paimentamisesta. Näin on jo käynyt beduiiniyhteisöille, jotka siirrettiin 1990-luvulla pois asuinsijoiltaan Ma’ale Aduminin siirtokunnan tieltä. Yksi beduiiniyhteisöille varatuista asuinalueista sijaitsee myös kaatopaikan läheisyydessä, mikä on aiheuttanut huolta terveysongelmista.

Abu Nuwarin uuden koulun kaksi rakennusta ja wc-tilat sijaitsivat tässä.

Abu Nuwarin uuden koulun kaksi rakennusta ja wc-tilat sijaitsivat tässä.

Abu Nuwar ja muut beduiiniyhteisöt, jotka joutuivat jo kertaalleen jättämään alkuperäiset asuinsijansa Negevin autiomaassa Israelin itsenäistyttyä, ovat Israelin E1-suunnitelman tiellä. Suunnitelmissa on laajentaa Ma’ale Adummimia niin, että se on suorassa yhteydessä Jerusalemiin. Tämä jakaisi Länsirannan etelään ja pohjoiseen, irrottaisi Itä-Jerusalemin Länsirannasta ja saattaisi olla viimeinen naula arkkuun kahden valtion ratkaisun osalta. Kansainvälinen painostus on hidastanut E1-suunnitelman toteuttamista, mutta beduiinien häätämiseen tähtäävät toimet jatkuvat.

Miehitetyn alueen väestön pakkosiirto, omaisuuden tuhoaminen ja oman siviiliväestön sijoittaminen miehitetylle alueelle on neljännen Geneven sopimuksen mukaan yksiselitteisesti kielletty. Myös kansainvälinen yhteisö on tuominnut siirtokuntien rakentamisen Länsirannalle laittomaksi.

Lisätietoa: http://www.ochaopt.org/documents/ocha_opt_communities_jerusalem_factsheet_september_2014_english.pdf

Tukevien rakennusten pystyttäminen Abu Nwarissa on kiellettyä. Taustalla häämöttävässä Ma’ale Adummimin siirtokunnassa sitä vastoin on muun muassa sairaala sekä kymmeniä kouluja ja päiväkoteja.

Tukevien rakennusten pystyttäminen Abu Nwarissa on kiellettyä. Taustalla häämöttävässä Ma’ale Adummimin siirtokunnassa sitä vastoin on muun muassa sairaala sekä kymmeniä kouluja ja päiväkoteja.