Elintila käy vähiin Jordanlaaksossa

Anna Kotaviita

EAPPI-ohjelman uusin asemapaikka Jordanlaaksossa kattaa vajaan kolmasosan Länsirannasta. Alue on tärkeä taloudellisesti ja poliittisesti sekä Palestiinalle että Israelille. Kamppailu maasta ajaa palestiinalaisia ahtaalle.

EAPPI avasi Jordanlaakson asemapaikan elokuussa 2014. Työ on vielä kesken, mutta paikalliset ovat vastaanottaneet eapit lämpimästi. Tammikuun alussa eapit tutustuivat tuhottuun maatalousvesialtaaseen Al Jiftlik -kylässä.

EAPPI avasi Jordanlaakson asemapaikan elokuussa 2014. Työ on vielä kesken, mutta paikalliset ovat vastaanottaneet eapit lämpimästi. Tammikuun alussa eapit tutustuivat tuhottuun maatalousvesialtaaseen Al Jiftlik -kylässä.

Jordanlaakso ulottuu Jerikon eteläosasta, Kuolleelta mereltä, Tubasin pohjoisosaan. Etäisyys on noin 150 kilometriä. Jordanlaaksossa asuu noin 600 000 henkilöä. Se on harvaanasuttua seutua verrattuna Länsirannan muihin osiin.

Oslon sopimusten (1993) mukaan lähes 90 prosenttia Jordanlaaksosta kuuluu C-alueeseen, jota hallinnoivat Israelin turvallisuusviranomaiset. Ainoastaan Jerikon kaupunki ja muutama kylä ovat palestiinalaisten hallinnoimaa A-aluetta.

Pula maasta aiheuttaa suuria ongelmia väestölle. C-alueelle on lähes mahdotonta saada rakennuslupia. Suurin osa alueesta on luokiteltu Israelin armeijan harjoitusalueeksi tai luonnonpuistoiksi.

4_Viikunapalmut_verkko_Kotaviita

Jordanlaakso sijaitsee satoja metrejä merenpinnan alapuolella, mikä tekee alueesta lämpimän ja suotuisan ympärivuotiselle viljelylle. Israelilaissiirtokuntia sijaitsee alueella lähes 40.

Turvallisuus- vai talouskysymys?

Israelin armeijan läsnäolo on arkipäivää Jordanlaaksossa. Sotilastukikohdat vartioivat vuorten huipuilla.

– Sotilaat tunkeutuvat kyläämme noin kaksi kertaa kuussa. He tulevat yöllä varoittamatta ja tutkivat meidät ja asuntomme. Myös perheen naiset ovat joutuneet häirinnän kohteeksi, kertoo Hussain Ras Ein al Auja -beduiiniyhteisöstä.

YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston OCHAn mukaan noin 56 prosenttia Jordanlaaksosta on armeijan aluetta. Se tarkoittaa suljettuja harjoitus- ja raja-alueita sekä sotilastukikohtia.

Kansalaisjärjestö Jordan Valley Solidarity Movementin mukaan Jordanlaaksossa on noin 20 israelilaissotilastukikohtaa. Alueella on myös kaksi C-alueella sijaitsevaa tarkastuspistettä, joissa sotilaat päivystävät ja tarkkailevat kulkua keskeisillä teillä etelästä pohjoiseen.

Armeijan harjoitukset kestävät yleensä 4-5- päivää. He evakuoivat kokonaisia kyliä harjoitusten alta. Harjoitusalueiden laajeneminen uhkaa ajaa palestiinalaisperheitä muualle.

– Tämä on jo toinen kerta tänä vuonna, kun he tulevat ilmoittamatta tuhoamaan yhteisömme rakennukset. Sotilaat sanoivat, että tästä lähtien tämä alue on armeijan harjoitusaluetta, vaikka he eivät ole täällä koskaan harjoitelleet, kertoo Nihad Zuher Al Jiflik -kylän Ein Qarzaliyasta.

Paimentolaisten asuintelttoja ja eläinsuojia tuhotaan Israelin armeijan harjoitusalueiden alta. Yhä käytössä olevan Jordanin aikaisen lain mukaan kaikki yli 26 cm maan alla oleva luokitellaan rakennukseksi. Laintulkinta antaa israelilaisviranomaisille luvan purkaa kaikki rakennelmat, myös teltat, C-alueelta.

Paimentolaisten asuintelttoja ja eläinsuojia tuhotaan Israelin armeijan harjoitusalueiden alta. Yhä käytössä olevan Jordanin aikaisen lain mukaan kaikki yli 26 cm maan alla oleva luokitellaan rakennukseksi. Laintulkinta antaa israelilaisviranomaisille luvan purkaa kaikki rakennelmat, myös teltat, C-alueelta.

Ein Qarzaliyan paimentolaisyhteisön rakennukset tuhottiin viimeksi maaliskuun alussa. Kahden viikon kuluttua tapahtuneesta puolet perheistä oli muuttanut pohjoisempaan pakoon sotilaita.

– Mietityttää, että miksi meidät koetaan turvallisuusuhkana, mutta israelilaiset saavat koska vain tulla tänne patikoimaan tai laajentaa siirtokuntia ilmaan minkäänlaista rajoitusta, kysyy Zuher.

Israel pitää Jordanlaaksoa strategisesti tärkeänä. Se on usein sanonut, että alue on puskurivyöhyke idän arabivaltioiden välissä.

Toista kuitenkin sanovat alueella asuvat palestiinalaiset. He pitävät Jordanlaaksoa nimenomaan rahakirstuna. Lämpimien säiden vuoksi alueella viljellään hedelmiä, vihanneksia ja tuotantoeläimiä ympärivuotisesti.

Alue on äärimmäisen tärkeä sijoituskohde, ja se tuottaa vuosittain miljardeja euroja Israelin markkinoille hedelmillä, vihanneksilla ja Kuolleen meren mineraaleilla.

Jordanlaaksossa sijaitsee laskutavasta riippuen noin 37 kansainvälisen lain mukaan laitonta siirtokuntaa, joista suurin osa on taloudellisia siirtokuntia. Niissä asuu lähes 9 500 henkeä, joista osa on tullut myös Euroopasta ja Venäjältä.

2_EinQarzaliya_verkko_Kotaviita

–  Edes kaksikuukautinen tyttövauva ei saanut jäädä suojaan telttaan, vaan jouduimme kaikki taivasalle, kertoo Nihad Zuher. Sotilaat tuhosivat neljän perheen kaikki asuinteltat maaliskuussa jo toistamiseen tänä vuonna.

Purkutuomiot köyhdyttävät paikallisia

YK:n OCHAn mukaan vuonna 2013 Jordanlaaksossa purettiin 390 asuin- ja talousrakennusta, mikä oli lähes sata prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

– Minne haluatte meidän menevän? Minä jään, tämä on maamme, meidän lapsemme ja työmme, toteaa Abed Humsa-kylästä.

Abed on asunut samoilla sijoilla lähes 40 vuotta. Hän on joutunut muuttamaan kolmesti. Lähivuosina perheen asuinteltat ja eläinsuojat on tuhottu lukuisia kertoja.

Abedilla on neljä aikuista poikaa, joista kolme työskentelee israelilaissiirtokunnissa. Ainoastaan yhdellä heistä on ollut mahdollisuus jatkaa perheen perinteistä elinkeinoa, lampaiden ja vuohien paimentamista.

– Muslimit, juutalaiset ja kristityt ovat kuin serkkuja. Meidän kaikkien pitäisi osata elää rauhassa, mutta meitä vain ei jätetä rauhaan.

Lähes kaikilla alueen beduiini- ja paimentolaisyhteisöillä on asuin- ja eläinsuojien purkutuomiot.

Israelilaisviranomaiset julkistivat viime vuonna Nuwei´maksi kutsutun suunitelman, jonka mukaan alueen noin kymmenentuhatta beduiinia pakkosiirrettäisiin lähelle Jerikoa sijaitsevalle alueelle.

Israelilaiset houkuttelevat beduiineja valmiilla infrastruktuurilla, kuten sähköllä ja vedellä.

– Totta kai olemme kaikki suunnitelmaa vastaan, meillä on lakimiehet asialla. Emme aio liikkua mihinkään mailtamme. Suunnitelman toteutuminen tuhoaa kulttuurimme, toteaa Hussain Ras Ein al Aujasta.

1_Abed_Humsa_verkko_Kotaviita

Abed on asunut perheensä kanssa kesästä 2014 lähtien väliaikaisessa telttamajoituksessa. – Kesällä nämä ovat liian kuumia, talvisin liian kylmiä. Emme saa lupaa rakentaa mitään pysyvää, hän kertoo.