Entäpä, jos EU byrokratian tilalle olisikin muuri?

Mikael, Tulkarm

Aamun valjetessa seison suuren merikontin vieressä katsoen metallista aitaa ja siihen rakennettua porttia. Vaaleaksi maalatun merikontin sivuun on leikattu suuri aukko ja sisään asennettu penkit. Se toimittaa katoksen virkaa.
”Missä kolmas portti on?” kysyn.
Näen vain kaksi porttia, joiden välissä on turva-alue ja takana tie. Huhujen mukaan tien takana, jossakin kauempana on vielä kolmas portti. Saan viittauksen, että se on vähän kauempana kukkulan laella niin, että sinne ei näe. Kiipeän kontin katolle paremman näköalan toivossa. Ennen kuin kerkeän tähystämään kuitenkaan pidemmälle, joudun kipuamaan alas. Sotilaat saapuvat kahdella maastoautolla avaamaan portit.

EAPPI-tarkkailija John sekä maanviljelijät odottavat porttien aukaisua. Kuva on otettu päivänä, jolloin Israelin sotilaat aukaisivat portin yli tunnin myöhässä. Maanviljelijät valittivat, että tämmöisinä päivinä heidän työpäivänsä lyhenee ja näin ollen myös tulos huononee.

Israel on rakentanut lähes koko itäiselle rajalleen muurin. Muuri ei kuitenkaan myötäile kaikilta osin kansainvälisesti tunnustettua Israelin ja Palestiinan rajaa, vaan se poikkeaa monessa paikkaa ”turvallisuuden” nimissä pitkälle Palestiinan puolelle. Tästä johtuen jää muurin ja Israelin rajan väliin huomattava pinta-ala maata, jota kutsutaan ”sauma-alueeksi”.
Tämä ns. sauma-alue on alue, joka on virallisesti osa Palestiinaa mutta päästäkseen sinne on palestiinalaisilla oltava erillinen lupa. Maanviljelijöille on tehty portteja mutta saadakseen luvan kulkea portista on maanviljelijän pystyttävä todistamaan omistavansa maata tai olevansa palkollinen nimenomaan kyseisillä mailla. Lupa oikeuttaa yleensä virallisesti kulkemaan portista päivittäin – tunnin aamulla ja tunnin illalla. Käytännössä kuitenkin moni porteista on auki paljon lyhyemmän ajan. Osa porteista on auki vain kolmena päivänä viikossa, jolloin maanviljelijät eivät pääse pelloilleen muina päivinä ja usein portit aukeavat myöhässä joko viivästyttäen töiden alkamista tai työntekijöiden paluuta kotiin. Usein maanviljelijät saavat luvan vain itselleen mutta eivät esimerkiksi perheelleen. Tämä tarkoittaa sitä, että kiireisimpänä aikana ei voi pyytää ketään apuun. Lisäksi luvan voi saada vain yhteen porttiin kerrallaan, tarkoittaen sitä, että jos luvan tarvitsee monelle eri alueelle, pitää luvanhakijan valita, mihin porttiin hakee lupaa.
Maanviljelijöitä ei päästetä aina töihin esimerkiksi sillä varjolla, että henkilö on pukeutunut liian hyvin mennäkseen töihin pellolle, joten on oletettavaa, että hän on laittomasti matkalla Israeliin. Lisäksi, jos joku perheenjäsen on pidätetty, saatetaan muiden perheenjäsenten luvat lakkauttaa. Kansainvälinen humanitäärinen oikeus tuomitsee jyrkästi tämän

Paikoitellen 2002-2004 rakennetun muurin reitti poikkeaa rajusti kansainvälisesti hyväksytystä Israel-Palestiina rajasta. Raja on merkittynä kartassa vihreällä ja muuri punaisella – näiden väliin jäävä alue on nimeltään ns. ”sauma-alue” johon päästäkseen on palestiinalaisilla oltava erillinen lupa. Israel suunnittelee jatkavansa muuria aina vain pitemmälle Palestiinan puolelle – suunniteltu reitti on merkittynä kartassa mustalla (kuva UNOCHA:n vuonna 2014 julkaisemasta kartasta)

kaltaiset kollektiiviset rangaistukset laittomina.
Muuri itsessään ei ole laiton kansainvälisen oikeuden näkökulmasta mutta sen reitti on. Israelin ja Palestiinan välinen raja on vain noin 300 kilometriä pitkä mutta muurin yhteenlaskettu pituus on yli 700 kilometriä. Tämä johtuu siitä, että kuten mainittu turva-aita poikkeaa useassa paikassa itseasiassa Palestiinan maaperälle. Vuonna 2004 Kansainvälinen tuomioistuin (International Court of Justice) antoi lausunnon turva-aidan laillisuudesta. (http://www.icj-cij.org/docket/files/131/1671.pdf) Pohjaten lausuntonsa kansainväliseen humanitääriseen lakiin tuomioistuin linjasi, että turva-aidan rakentaminen miehitetylle Palestiinalaisalueelle on laitonta ja että sen rakentaminen Palestiinan alueella tulisi lopettaa heti. Lisäksi kansainvälinen tuomioistuin totesi lausunnossaan, että Palestiinan alueelle jo rakennetut osat turva-aidasta tulisi purkaa, maat palauttaa omistajilleen ja turva-aidan rakentamisesta koituneet haitat tulisi korvata. [Kappale 153, ICJ Opinion]
Koska Israel ei ryhtynyt toimiin noudattaakseen kansainvälisen tuomioistuimen päätöstä, YK perusti rekisterin erilaisten haittojen rekisteröintiä varten (The United Nations Register of Damage). Kesäkuuhun 2016 mennessä 55,833 vaatimusta ja niihin liittyen yli 900,000 dokumenttia oli toimitettu rekisteriin.
Yksi kerrallaan sotilaat tarkastavat kaikkien maanviljelijöiden henkilökortit sekä kulkuluvat. Tällä kertaa kaikki maanviljelijät pääsevät ongelmitta läpi mutta yksi perävaunu, johon maanviljelijällä olisi pitänyt olla erikseen lupa, jää ulkopuolelle. Pienoisen ponnistelun jälkeen sotilaat saavat raskaat portit suljettua ja kaasuttavat pois. Seuraavana aamuna maanviljelijöillä on edessään taas sama prosessi odottaa portin avautumista ja kulkea sen läpi ja mikäli heidän puheitaan on uskominen, ei se aina mene yhtä sulavasti, jos EAPPI-tarkkailijat eivät ole paikalla.

Kuvittele, että EU-byrokratian sijaan maanviljelijät valittaisivat siitä, että raskaasti aseistetut sotilaat haittaavat heidän työtään. Moni maanviljelijä Palestiinassa joutuu kulkemaan päivittäin tarkastuspisteen läpi ja toivomaan, että sotilaat päästävät heidät töihin ajoissa.

Maanviljelijöitä palaamassa pelloiltaan työpäivän päätteeksi. Takaisin tullessa kulkulupia ei tarkasteta mutta jos sotilaat avaavat portit myöhässä, ei maanviljelijöillä ole suojaa, missä odottaa toisella puolella.