Maasta on kysymys

Päivi Moore

Etelä-Hebronin kukkuloiden pirstaloituneiden maiden käyttö oli ennen selvää. Nyt maaseudun palestiinalaiset eivät käytännössä saa rakennuslupia, ja heidän vanhoja talojaan ja kyliään puretaan. Samaan aikaan Israelin siirtokuntia rakennetaan kiihtyvällä vauhdilla.

Ystävämme ja vuokraisäntämme Nasser Nawajah vei meidät kierrokselle, jolla näimme miten laidunmaiden käyttö jakaantuu palestiinalaisten ja siirtokuntalaisten välillä erilaisilla siirtokuntia ympäröivillä suoja-alueilla. Nasser on israelilais-palestiinalaisen rauhanjärjestö B’tselemin kenttätutkija. Hän tuntee Yattan ympäristön pirstaloidut laidunmaat kuin omat taskunsa. Mielessä käy ajatus, että mitään jakoa tai kiistaa ei oikeastaan pitäisi olla. Näiden maiden käyttö oli selvää siihen asti, kunnes Israel ryhtyi rakentamaan siirtokuntiaan tälle alueelle. Miehityksen aikana maita on pakkolunastettu omistajiltaan erilaisin verukkein yhä uusien siirtokuntien rakentamiseen, ja rakennettujen siirtokuntien ympärille on sitten muodostettu suoja-alueita, joihin palestiinalaiset eivät saa mennä. Pakkolunastuksissa on hyödynnetty mm. ottomaanien aikaista lakia, jonka mukaan kaikki maa kuuluu valtiolle, ellei sen omistamista pysty paperein todistamaan, tai ellei maata ole hyödynnetty kolmeen vuoteen. Kun sitten alueiden käytöstä tulee kiistaa, kyseisen alueen käyttö kielletään kaikilta.

P1000355 (2)

”Näettekö tuon ruskean maapläntin tuolla laaksossa”, kysyy Nasser. ”Se ja siitä molempiin suuntiin jatkuvat vihreä kaistaleet ovat kaikilta suljettua aluetta. Samoin on vehreä alue kaistaleesta ylöspäin kohti outpostia. Sen sijaan näkötornista tielle päin jatkuva alue on kiellettyä siirtokuntalaisilta. Minä mietin kuumeisesti jaolle jotakin logiikkaa, joka auttaisi muistamaan eri kukkuloiden eri kaistaleiden tilanteen, kunnes luovun ajatuksesta. Logiikkaa ei ole.

P1000357 (3)

P1000362 (2)

Taaksemme ilmaantuu partioauto, joka kutsuu meitä paikalle. Sattumalta Nasser näkee juuri silloin siirtokuntalaisten vuohia sillä alueella, joka on suljettu kaikilta ja kysyy sotilaita, miksi niitä ei ajeta pois, kuten palestiinalaiset lampaat ja vuohet erilaisilta suoja-alueilta. Sotilailla ei ole vastausta ja he poistuvat. Minua naurattaa ja sitten hävettää. Näiden tilkkutäkiksi muodostuneiden kukkuloiden tilanne olisi koominen, ellei se olisi niin monelle niin traaginen. Jokainen kaistale on jonkun menetettyä maata.

Aina silloin tällöin käymme EAPPI-kollegoiden kanssa talkoissa antamassa tukea perheille, joiden koti on purku-uhan alainen tai purettu, koska se on liian lähellä israelilaista siirtokuntaa, arkeologista kohdetta tai ampumaharjoitusaluetta. Näitä kaikkia täällä Israelin hallinnoimalla alueella C riittää.

Pari päivää sitten osallistuimme talkoisiin, joissa kannoimme purkujätettä pois puretun talon perustuksilta. Israelin puolustusministeriön alaisen siviilihallinnon puskutraktorit purkivat tusinan verran Um al Kher-kylän taloista lokakuussa 2014. Tämä perhe ei aio antaa periksi, vaan aikoo rakentaa talon uudelleen. Ei aivan vanhalle paikalle, missä talo oli ollut 60-luvun alusta lähtien, vaan sen viereen, jotta uusi oikeusprosessi soisi heille asumisaikaa. Tilapäismajoituksia oli rahoittamassa sekä EU että YK, mutta asukkaiden mukaan nekin ovat saamassa purkumääräykset.

P1000431 (2)  P1000433.copy

Sellaista on maaseudun elämä Länsirannan C-alueella eli kaikilla taajamien ulkopuolisilla alueilla. Siellä palestiinalaisten rakennuslupa-anomuksista hylätään 99%, eli käytännössä palestiinalaiset eivät saa rakennuslupia. Vanhojakin taloja puretaan jatkuvasti – ei kuitenkaan siirtokunnissa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia. Niitä täällä rakennetaan kiihtyvällä tahdilla.

Myös kokonaisia kyliä on purku-uhanalaisena. Ehkä henkisesti lähimpänä meitä eteläisen Hebronin Eappeja on pieni Susyan kylä, joka on ollut viime päivinä sekä Israelin ja Palestiinan lehtien että vapaaehtoisjärjestöjen sivuilla. Kylä tulee meitä lähelle, koska sieltä ovat kotoisin sekä autonkuljettajamme Abed että hänen veljensä Nasser, jo mainitsemani auttavainen rauhanaktiivi.

P1000252 (2)

P1000254 (2)

Susyassa on 550 asukasta, jotka elävät pääosin lampaiden kasvatuksesta ja maanviljelystä. Kylä näyttää ehkä ulkopuolisesta kasalta hökkeleitä, mutta sillä on sielu ja perinteet, koulu ja liuta lapsia.  Aktiivinen elämä kukoistaa mm. kauniina perinnekäsitöinä, joita kylän naiset mielellään esittelevät. Kylässä järjestetään myös vuosittain lasten kesäleiri, jossa lapsille opetetaan taitoja kulttuurin eri alueilta.

Susyan kylä oli alkuperäisellä paikallaan 1800-luvun lopulta alkaen. Vuonna 1986 Israelin puolustusministeriön alainen siviilihallinto purki kylän ja karkoitti sen asukkaat alkuperäiseltä asuinsijaltaan, jonka se julisti arkeologiseksi kohteeksi. Sen jälkeen kylän historia on ollut jatkuvaa taistelua purkumääräyksiä vastaan. Nyt Israelin korkeimman oikeuden päätös on poistamassa viimeisetkin oikeudelliset esteet kylän täydelliseltä tuhoamiselta. Kylän purkumääräys ei kattaisi ainoastaan taloja vaan myös eläinten suojat, vesisäiliöt, aurinkopanelit – se kattaisi kaiken mitä kylässä on. Toisin on kylän maille vuonna 1986 rakennetun Susyan siirtokunnan laita. Se jatkaa eloaan ilman purku-uhkia.

P1000301.2

Meille maiden jakoja näyttänyt Nasser Nawajah on kotoisin Susyan kylästä. Näin hän kirjoitti kylästä vuonna 2012, kun nyt käsittelyssä oleva purku-uhka oli julistettu ensimmäisen kerran.

http://972mag.com/palestinian-from-area-c-describes-life-in-constant-need-of-rebuilding/48302/

Tuore artikkeli Susyan tilanteesta:  http://972mag.com/palestinian-village-of-susya-faces-imminent-demolition-threat/106501/

Muokattu 13.5. klo 18.06: termi Israelin siviilihallinto muutettu muotoon Israelin puolustusministeriön alainen siviilihallinto.