Miehitys on suuri palapeli

Lotta Mäkelä, Jordanlaakso

Tämä blogi on ensimmäinen osa neljän blogisarjan kokonaisuutta. Blogisarjan tarkoituksena on kertoa Israelin miehityksen vaikutuksesta Jordanlaaksossa asuviin palestiinalaisiin. Eapit ovat työskennelleet Jordanlaaksossa vuodesta 2014.

Miehitystä ja sen kokonaisvaltaisuutta on etäältä vaikea hahmottaa. Tavallaan miehitystä voisi verrata palapeliin, joka koostuu useista eri palasista. Jotta kokonaisuutta pystyy ymmärtämään, tulee palaset laittaa yhteen. Kiteytetysti miehityksessä voi sanoa olevan kysymys strategiasta, jolla pyritään vaikeuttamaan palestiinalaisten elämää mahdollisimman kattavasti. Päämääränä on ajaa heidät pois heidän nykyisin asuttamiltaan alueilta ja samanaikaisesti lisätä sekä parantaa israelilaisten asemaa miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Strategian toteuttamisessa käytetään eri keinoja. Tässä blogisarjassa esitellään Israelin eri keinoja päästä eroon palestiinalaisista Jordanlaaksossa.

Jordanlaakso ja Oslon sopimukset

Jordanlaaksossa asuu noin 80 000 palestiinalaista; se on koti yhteisöille, jotka elävät jatkuvassa vaarassa. Jordanlaakson kylien ja yhteisöjen ongelmat ovat yleensä hyvin samankaltaisia: heidän oikeuttaan veden saantiin on rajoitettu tai sitä ei ole, heidän asuinpaikoillaan järjestetään armeijan harjoituksia, tai armeija muilla tavoilla ahdistelee heitä. Näiden keinojen lisäksi israelilaiset siirtokuntalaiset ahdistelevat palestiinalaisia joko fyysisesti tai verbaalisesti. Yleensä riippuen alueesta jokin näistä ahdistelumetodeista korostuu enemmän, pahimmillaan jotkut perheet kärsivät kaikista ahdistelumetodeista yhtä paljon samanaikaisesti. Lisäksi pääsy peruspalveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen, on hyvin rajoitettua.

Jordanlaakso muodostaa lähes 30 prosenttia koko Länsirannasta, ja sitä on totuttu kutsumaan Palestiinan leipäkoriksi sen hedelmällisen maaperän, vesivarojen sekä sopivan ilmaston tähden. Suuren maa-alansa takia alue on strategisesti tärkeä Palestiinan valtiokehityksen kannalta. Israelin näkökulmasta alue on myös tärkeä; se näkee sen eräänlaisena puskurivyöhykkeenä idän arabivaltioiden välissä. Ennen kaikkea Jordanlaakso on kuitenkin Israelille rahakirstu. Jordanlaaksossa sijaitsevat kansainvälisen lain vastaiset siirtokunnat tuottavat hedelmillä, vihanneksilla ja kuolleen meren mineraaleilla miljoonia mm. EU-markkinoille (i).

Länsiranta jaettiin A-, B- ja C-vyöhykkeisiin vuonna 1993 ja 1995 solmittujen Oslon sopimusten myötä. Kaikkien näiden vyöhykkeiden oli tarkoitus siirtyä palestiinalaishallintaan viiden vuoden siirtymäajalla eli vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Vallan siirtämisestä palestiinalaisten käsiin ei kuitenkaan ole ollut merkkejä, pikemminkin päinvastoin. Oslon sopimusten myötä lähes 90 prosenttia Jordanlaaksosta kuuluu C-vyöhykkeeseen, mikä tarkoittaa sitä, että Israel vastaa yksin kyseisen alueen turvallisuudesta, suunnittelusta ja rakentamisesta. Jordanlaaksossa ainoastaan Jerikon kaupunki ja muutama kylä ovat palestiinalaisten hallinnoimaa A-vyöhykettä, ja sielläkin Israel voi halutessaan tehdä mitä vain, esimerkiksi järjestää sotilasratsioita tai pystyttää väliaikaisia tarkastuspisteitä (checkpointteja).

Oslon-sopimusten myötä moni kyläyhteisö asukkaineen joutui täyden Israelin kontrollin alle, C-vyöhyke sijoituksen vuoksi. Tällä hetkellä lähes 60 prosenttia Jordanlaaksosta on julistettu suljetuksi Israelin armeijan harjoitusalueeksi, josta suurin osa on niin sanottua ampuma-aluetta, ja lähes 30 prosenttia on julistettu luonnonpuistoksi. Tämän politiikan seurauksena palestiinalaisilla on oikeus rakentaa vain noin 6 prosentin alueelle, mutta se alue on lähes kokonaan jo rakennettu. (ii)

Ilman kotia on vaikea elää

Yhtenä kesäaamuna saimme puhelun seitsemän tiennoilla. Kuulimme, että Israelin siviilihallinto ja armeija oli saapunut kaivinkoneiden kanssa Jordanlaaksossa sijaitsevaan Al Jiftlikin kylään tuhoamaan rakennuksia. Lähdimme paikalle kiireen vilkkaa. Saapuessamme paikalle vahinko oli jo tapahtunut. Tänä aikana siviilihallinto oli tuhonnut yhden ison eläintensuojan sekä neljän hengen huoneen kokoisen talon.

Talo oli valmistunut muutama vuosi sitten ilman rakennuslupaa C-vyöhykkeelle. Sen asukkaat olivat pariskunta, jotka odottivat ensimmäistä lastaan. Nainen oli viimeisillään raskaana. Kun armeija tuona tiistaiaamuna saapui, he antoivat perheelle puoli tuntia aikaa tyhjentää kotinsa. Heidän iso lauma lampaitansa, paimentajaperheen elinkeino, menetti myös katon päänsä päältä. Jordanlaaksossa on kesäkuukausina niin kuuma, että eläinten selviytymisen kannalta on elintärkeää, että niillä on pääsy auringolta varjoon.

Yksi systemaattinen keino, jolla Israel ajaa palestiinalaisia pois Jordanlaaksosta, on talojen ja rakennusten tuhoamiset sekä rakennuslupien epääminen. Vuosina 2009–2016 kaikista tuhotuista rakennuksista Länsirannalla noin 40 prosenttia sijaitsi Jordanlaaksossa. Tällä aikavälillä yli 2000 rakennusta tuhottiin ja yli 3000 ihmistä menetti kotinsa. Rakennuslupia on käytännössä mahdotonta saada. Kuvassa näkyvä Abu Nahar on kotoisin Jordanlaakson keskiosasta, Fasayi al-Wustasta. Se sijaitsee C-vyöhykkeellä, kun taas vieressä sijaitsevat Fasayil al Fauqa ja Fasayil määriteltiin Oslon sopimuksen myötä B-vyöhykkeeksi. B-vyöhykkeellä palestiinalaiset vastaavat itse kaikesta muusta kuin turvallisuudesta, se vastuu on jaettu Israelin kanssa, joten sillä alueella asuvat ovat turvassa talojen tuhoamisilta. Abu sen sijaan ei ole turvassa; hänen talonsa on tuhottu yhdeksän kertaa.

Abu Nahar on pettynyt kansainvälisen yhteisön toimimattomuuteen ja organisaatioihin, jotka käyvät alueella vierailemassa tekemättä kuitenkaan mitään asialle.  Hän toteaa: ”Jopa Britannian entinen pääministeri Tony Blair vieraili täällä, mutta mikään ei muuttunut.” Abu, kuten moni muukin alueella asuva, on menettänyt toivonsa.

Rakennusten tuhoamiset eivät pelkästään koske yksityisten ihmisten omistamia rakennuksia, vaan myös esimerkiksi kouluja. Israelin vastatessa C-vyöhykkeellä kokonaan Jordanlaakson suunnittelusta ja rakentamisesta ei alueella muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole palveluja, kuten terveydenhuollon toimipisteitä tai kouluja. Ne muutamat koulut, jotka on rakennettu Jordanlaaksoon C-vyöhykkeelle, muun muassa EU:n tuella, ovat saaneet purkutuomion Israelilta.

Israelin siviilihallinnon tulisi antaa rakennuksen omistajalle tuhoamismääräys, mikäli rakennus saa purkutuomion. Käytännössä se ei kuitenkaan aina sitä anna, tai se jättää tuhoamismääräyksen sellaiseen paikkaa, että omistaja ei sitä välttämättä edes huomaa. Asukkaat jäävät myös tietämättömyyden varaan sen osalta, että koska tuhoamistyö tehdään, se voi tapahtua seuraavana päivänä tai vasta muutaman vuoden kuluttua määräyksen saamisesta. Kuva: Björn/Eappi

Jordanlaaksossa ei ole mitenkään eriskummallista nähdä Israelin armeijan lennokkia suhisemassa taivaalla. Lennokki ottaa kuvia maastosta, ja siten Israel pysyy hyvin kartalla kaikista rakennusprojekteista laaksossa. Eri vyöhykkeiden rajoilla asuvat palestiinalaiset eivät usein itsekkään tiedä missä tarkalleen eri vyöhykkeiden rajat kulkevat, eikä joskus edes asiasta vastaava ministeriö, joskus heillä on eri tiedot kuin israelilaisilla. Mikäli rakennus on kuitenkin rakennettu edes muutaman metrin Israelin katsoman C-vyöhykkeen puolelle, on lähes varmaa, että se saa tuhoamismääräyksen.

Israelia sitoo miehittäjämaana kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kulmakivenä tunnetut Geneven sopimukset. Geneven neljännen yleissopimuksen mukaisesti Israel on velvollinen hallinnoimaan suojellun palestiinalaisväestön hyväksi miehitetyllä Länsirannalla, Itä-Jerusalemissa ja Gazassa. Tämä tarkoittaa sitä, että sen tulisi pitää huolta oikeudesta ja järjestyksestä, suojella siviiliväestöä väkivallalta, sekä pitää huolta, että palestiinalaisväestön oikeudet ja tarpeet toteutuvat.

 

Tämä 25-vuotias nuori mies halusi pysyä anonyyminä. Hän on muuttamassa Jordanlaaksosta A-vyöhykkeellä sijaitsevaan Nabluksen kaupunkiin. ”Minun kylästäni kaikki nuoret muuttavat pois, täällä (Jordanlaaksossa) on mahdotonta saada rakennuslupaa, täällä ei ole tulevaisuutta.”, hän totesi vaisuna. Nuorukainen oli hiljattain kihlautunut.

______________

(i) Finnwatchin vuonna 2012 julkaistun raportin mukaan siirtokuntien ja EU-markkinoiden välisen kaupan suuruus vaihtelee 150 miljoonan ja 1,5 miljardin euron välillä. Finnwatch. 2012. Kielletyt Hedelmät Suomessa Toimivien Yritysten Yhteydet Israelin Laittomiin Siirtokuntiin. https://www.finnwatch.org/images/pdf/kielletyt_hedelmt2web_updated_version.pdf.

(ii) Jordan Valley Coalition: Taayush, Machsom Watch, Combatants for Peace, Peace Now, All That Left and others (Sources: OCHA, Btselem, Peace Now, Kerem Navot). 2017. The Jordan Valley – Policy of Palestinian Dispossession in the Jordan Valley & North Dead Sea Area. http://peacenow.org.il/en/jordan-valley

iii