Omavaraista vastarintaa

Susanna Puukko

Yli kaksikymmentä vuotta sitten Murad Alkhufash peri isältään kahden neliökilometrin kokoisen maa-alueen, jota hän on viljellyt permakulttuurisesti lähes kymmenen vuotta. Hän on Palestiinan ainoa permakulttuurinen viljelijä.

Perma

Kuva: S. Puukko – Muradin metsäpuutarha

Vaikka aamuaurinko porottaa polttavan kuumasti ja lämpötila on kohonnut jo yli kolmenkymmenen asteen, ei sitä uskoisi istuessa Muradin luomassa varjoisassa metsäpuutarhassa. Puutarhasta kerätty tuore minttutee maistuu taivaalliselta.

”Kukkakaalit ja tomaatit ovat jo kypsiä, aprikooseja ja oliiveja et vielä pääse maistamaan.” Murad toteaa loikoillessaan hedelmäpuun katveessa ja siemaillessa minttuteetä ennen töiden jatkoa.

Aamuisen puutarhakierroksen lomassa Murad kertoo permakulttuurin olevan kokonaisvaltainen suunnittelufilosofia ja –menetelmä, jossa ympäristö suunnitellaan ja rakennetaan luontoa kunnioittaen.

Alun perin permakulttuuri on tarkoittanut pysyvää maanviljelyä (permanent agriculture), mutta nykyään se tulkitaan laaja-alaisemmin kestävänä kulttuurina. Permakulttuuriin liitetään ruokatuotannon lisäksi monia muita elämän osa-alueita, kuten rakentaminen, yhteisösuunnittelu ja talous.

Murad viljelee kahden neliökilometrin alueella lähes kahtakymmentä eri kasvia, joihin kuuluu niin kasviksia, hedelmiä kuin pähkinöitäkin. Murad kasvattaa myös isovanhemmiltaan perittyjä satavuotisia oliivipuita, kerää hunajaa sekä valmistaa raakasaippuaa. Saippuaa ja oliiviöljyä riittää myös myyntiin!

Perme1

Kuva: S. Puukko – Murad Alkhufash

Pihan kulmassa on komposti ja sen vieressä porisee maidosta, hiivasta, karikkeesta ja vedestä tehty omatekoinen luomulannoittaja. Muradin maa kärsii eroosiosta ja vettä on saatavilla niukasti. Onkin erityisen tärkeää kerätä sadevesi talteen ja rakentaa kateviljelyalueita, jotka estävät maan kuivumista, kuohkeuttavat maata ja houkuttelevat paikalle makrohajottajia.

Murad toteaa, että permakulttuuriset viljelymenetelmät ovat kestäviä, sillä ne eivät kuluta maaperää käyttökelvottomaksi vaan – päivastoin – rikastuttavat maaperää palauttamalla ylijäämän maalle ja sitä käyttäville eliöille.

Susanna Puukko on 30-vuotias valtiotieteiden maisteri, joka työskentelee ekososiaalisesti kestävän ja oikeudenmukaisen maailman puolesta. Susanna on työskennellyt kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työtehtävissä.

EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kirkkojen maailmanneuvoston tai lähettävän tahon (Kirkon Ulkomaanapu) mielipidettä.