Syyllinen kunnes toisin todistetaan

Anna Juhola

Abedia epäillään vakavasta rikoksesta, minkä vuoksi Israelin armeija on sulkenut hänen äitinsä ulos kodistaan.

Umm Abed eli Abedin äiti esittelee Itä-Jerusalemin Sur Baherissa talonsa ovea, joka on hitsattu kiinni. Hän näyttää myös ikkunan, jossa ei ole paljoa nähtävää, koska peltilevy estää näkemästä sisään. Hänen talonsa on suljettu edellisenä aamuna, joten nyt hänellä ei ole kotia.

Um Abed. Kuva: Kaja.

Umm Abed kotinsa oven edessä, joka on hitsattu kiinni. Kuva: EAPPI/ K. Ramberg Aasen.

Israelin armeija on sulkenut Umm Abdedin talon rangaistuksena hänen poikansa epäillystä rikoksesta. 19-vuotiaan Abedin epäillään aiheuttaneen syyskuussa 2015 israelilaisen miehen kuoleman auto-onnettomuudessa, joka viranomaisten mukaan johtui Abedin ja kolmen muun pojan heittämistä kivistä. Korkein oikeus hyväksyi vetoomukset muiden poikien kotien osalta, joten aikaisemmin tehty päätös heidän perheidensä talojen sulkemisesta hylättiin. Oikeus katsoi kuitenkin Abedin heittäneen juuri onnettomuuden aiheuttaneen kiven, joten hänen perheensä osalta päätös pysyi voimassa.

Talossa asui äidin ja pojan lisäksi Abedin 24-vuotias sisko. Pojat itse kiistävät aiheuttaneensa onnettomuuden, vaikka myöntävätkin joskus heitelleensä kiviä. Umm Abed uskoo syynä olleen sairaskohtauksen, kuten viranomaiset olivat onnettomuuden jälkeen alkuun sanoneet. Oikeus kuuli todistajia, joiden mukaan pojat olivat aiheuttaneet onnettomuuden, mutta kyseiset todistajat eivät olleet itse nähneet tapahtumaa.

Abedin ja muiden poikien oikeuskäsittely on vielä kesken. Ketään ei siis ole tuomittu vielä. Kollektiivinen rangaistus talon osalta on kuitenkin pantu täytäntöön. Lisäksi Abedilta ja kahdelta muulta syytetyltä on peruutettu Jerusalemin asukasstatus ”uskollisuuden rikkomisen vuoksi Israelin valtiolle”, eli käytännössä heidät on karkotettu kaupungista.

Suljettu talo. Kuva: Corinne.

Myös talon ikkunat on suljettu sisältä. Kuva:EAPPI /C. Merer

Sen lisäksi, että tapaus on Abedin perheelle inhimillinen tragedia, se on ongelmallinen myös monella muulla tapaa. Se rikkoo keskeistä kansalaisoikeutta, jonka mukaan syytetty on syytön, kunnes toisin todistetaan[1]. Se rikkoo myös kansainvälistä humanitaarista oikeutta, jonka mukaan kollektiivinen rangaistus on kielletty[2]. Lisäksi asukasstatuksen peruuttaminen on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista, sillä miehitetyn alueen asukkailta ei voida vaatia uskollisuutta miehittäjävallalle[3].

Israelin armeija itse asiassa päätti jo vuonna 2005 luopua talojen tuhoamisesta kollektiivisena rangaistuksena, koska siitä katsottiin olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Vuonna 2014 käytäntöä alettiin kuitenkin jälleen toteuttaa. Asukasstatuksen peruuttaminen uskollisuuden rikkomiseen vedoten on myös uusi käytäntö. Miehityksen alusta lähtien Israelin sisäministeriö on voinut harkinnanvaraisesti peruuttaa Jerusalemin palestiinalaisilta asukasstatuksen, mutta alkuun sen voi menettää vain, jos henkilö asui ulkomailla vähintään 7 vuotta tai sai toisen maan kansalaisuuden tai asuinpaikan toisessa maassa. Vuonna 1995 kriteereitä laajennettiin niin, että palestiinalaiset voivat menettää asukasstatuksen, mikäli heidän elämänsä keskittyy Israelin ulkopuolelle. Israel katsoi myös Länsirannalla ja Gazassa asuvien asuvan ulkomailla.

Vuonna 2006 kolmen palestiinalaisen poliitikon asukasstatus peruutettiin vetoamalla uskollisuuden rikkomiseen Israelin valtiolle. Tapauksen johdosta tehty vetoomus odottaa edelleen käsittelyä korkeimmassa oikeudessa. Tammikuussa 2016, odottamatta korkeimman oikeuden päätöstä, sisäministeriö perui samasta syystä asukasstatuksen neljältä Itä-Jerusalemin palestiinalaiselta, Abed mukaan lukien, joita epäillään rikoksesta. Tämä on erityisen hälyttävää sikäli, että jos Israel sementoi lainsäädäntöönsä tämän uuden kriteerin, jonka mukaan Geneven sopimusten vastaisesti vaaditaan uskollisuutta miehittäjävallalle, saattaa se johtaa tuhansien palestiinalaisten karkottamiseen Jerusalemista.

Miehitetyn Itä-Jerusalemin palestiinalaisten pakkosiirtäminen on sotarikos kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön mukaan[4], minkä lisäksi se rikkoo neljättä Geneven sopimusta[5]. Se myös loukkaa palestiinalaisten oikeutta lähteä ja tulla takaisin omaan maahansa[6]. Koska asukasstatuksen peruuttaminen on osa systemaattista ja laajaa, siviiliväestöön kohdistuvaa pakkosiirtoa, sen voidaan tulkita myös olevan rikos ihmisyyttä vastaan[7]. Kaikille Geneven sopimuksille yhteisen ensimmäisen artiklan mukaan sopimusten osapuolet ”sitoutuvat noudattamaan tätä sopimusta ja saattamaan sen noudatetuksi kaikissa olosuhteissa”. Suomella sekä muilla allekirjoittaneilla valtioilla on siis vastuu puuttua sopimusrikkomuksiin.

Kysymme Umm Abedilta, missä hän nyt aikoo asua. ”Monet sukulaiset ovat tarjonneet yösijaa kodeissaan, mutta minä haluan asua omassa kodissani. Tässä talossa, jossa olen asunut jo 40 vuotta.”

[1] Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, 14. artikla.

[2] Geneven sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana, 33. artikla.

[3] Geneven sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana, 68. artikla; Haagin sopimukset, 45. artikla.

[4] 8. artikla.

[5] 49. ja 147. artikla.

[6] Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus, 12. artikla.

[7] Rooman perussäännön 7. artikla.

EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kirkkojen maailmanneuvoston tai lähettävän tahon (Kirkon Ulkomaanapu) mielipidettä.